Tiistaina Nessun kanssa taas AgiTokolassa toko2 -kurssilla. Tällä kertaa tehtiin vähän enemmän kuin viimeksi. Pikkasen kyllä ihmettelin, kun Janina välillä sanoi että ollaan tehty jo seuraavankin kerran asioita kun edetään niin nopeasti. Jos etenee hyvin niin voitaisko tehdä enemmän? Ettei vaan puheessa mentäis eteenpäin. Monet kurssilaiset on varmaan ihan kypsiä siihen, että tehdään alkeiskurssijuttuja. Jengi näyttää osaavan paljon enemmän. Mua ei tuo niin häiritse kun me ei Nessun kanssa osata mitään. No mutta josko lopetan valittamisen ja keskityn siihen mitä siis tehtiin.

Nessu oli taas intona. Viihdytin sitä vähän enemmän joten se ei haukkunut ihan niin paljoa. Ohjelmassa oli paikallaoloa, jossa tuli meille tärkeä harjoitus. Harmi kyllä oltiin reunimmaisena että vain toisella puolella oli häiriökoira. Jätin Nessun vain n. puolentoista metrin päähän, muut menivät paljon kauemmaksi. Nessun ilmeestä näki, että sille oli kumma juttu kun kaikki yhtäkkiä jättivät koiransa tai kun ne yhtäkkiä tuli takaisin. Mutta hyvin pysyi sen puoli minuuttia tms. minkä harjoitus kesti.

Tein paljon perusasentoja. Tässä on jonkinmoista ongelmaa. Sit kun Nessu tekee perusasennon loppuun asti niin se tekee sen tosi nätiksi, on suora ja lähellä. Mutta enimmäkseen tuo tuntuu tarjoavan vinoa ja vain puoliksi loppuun asti vietyä perusasentoa, korjaa kyllä hyvin kun pyytää. Käytän omaa kroppaa ihan liikaa. Tuo ei ole kuitenkaan tarkoitus, mieluummin kerralla oikein. Tarttis päästä harjoittelemaan peilin kanssa, sillä saisi omat häröilyt minimoitua ja toisaalta saisin palkattua Nessun vaikka naksulla vain kun menee kerralla oikein.

Otettiin luoksetulo, se meni hyvin eli Nessu pysyi paikoillaan ja tuli vasta kun kutsuin ;). Perusasento vino. Seuraamiset aika hyviä, pysähtyy hyvin mutta vinoon (eli kai se seuraaminenkin sitten itse asiassa on vinoa).

Sitten harjoiteltiin paikallaan kääntymistä. Tämä on hyvä harjoitus perusasennonkin hiomiseksi ja tämä pitäisi ottaa Pirrenkin kanssa ohjelmaan.

Pirre; otin sen kanssa yks ilta "noutopainia" eli jälleen kerran yritystä saada Pirre avaamaan suunsa. 3x10 -setti sitä vanhaa että tökkää nenällä kapulaa. Sitten uusi kriteeri eli että kapulalle (tunnari) pitää avata suu. Tässä meni tovi, toinen, kolmas. Pipanas tarjosi kaikki temput :). Kyllästyin, TAAS, ja otin kapulan käteen. Ja ihme, Pirre raotti suutaan! JESH! Tästä kehua ja palkkaa, luonnollisesti. Tällä tavalla sitten pari-kolmekymmentä toistoa. Jatkan tästä heti kun ehdin.