Tuusulassa taasen. Mitään ei olla tässä välissä tehty. Kerran kokeilin seuraamisen käännöksiä omin päin mutta tuli niin tyhmä olo että se loppui lyhyeen.

Treeneissä tein samalla tavalla kuin viimeksi eli ensin Nessu ja sitten Pirre. Ohjelmassa oli edelleen seuraamista ja hyppyä. Nessun kanssa olin vähän paremmin samalla aaltopituudella, mutta vielä ei ollut hyvä. Jotenkin tuntuu, että sen kanssa mun on vaikea olla ohjatuissa treeneissä. Ihan kuin se Nessun lähtövire olisi vähän alhaisempi kuin kotitreeneissä tai tutussa porukassa (noh, niinhän se on) ja mun pitäisi pystyä siis keskittymään Nessun nostattamiseen enemmän eikä miettiä niin sitä että teenkö harjoituksen just niin kuin kouluttaja sen ajatteli. Toisekseen Nessu ei kestä toistoja samalla tavalla kuin Pirre, ainakaan vielä. Ehkä sitten joskus kun mä opin palkkaamaan sitä oikein? Kolmanneksi nämä kahden kerran tietyllä tapaa yksipuoliset harjoitukset ovat em. ongelmista johtuen suorastaan myrkkyä. Tarttis olla enemmän vaihtelua ja nopeatempoisuutta myös tehtävissä eikä ainoastaan mun käytöksessä. Luulen. Kun saisi ensin edes sitä vaihtelua ja tsempitystä itse aikaiseksi...! 

Mutta siis itse tehtävät meni suht ok. Helinä teki jälleen hyviä huomioita että Nessun kanssa mun pitää yksinkertaisesti olla innostavampi. Kävellä reippaammin ja tarmokkaammin ym. Perusasentotreeni kannattaa tehdä erikseen (nyt oli aloitusperusasennoissa ongelmia, ei meinannut tulla ollenkaan ja kun tuli niin vinoon). Hyppy meni hyvin, lähti ekalla jne. Helinän mielestä Nessu ei saisi lopettaa liikettä vaikka kehuin ja mä taas olen sitä mieltä että saa, seurauksena naksuttelusta (naksu lopettaa liikkeen). Ei jaksanut jauhaa teoriaa kun muut odotti, joten lähinnä nyökyttelin Helinälle. Sen mielestä pitää keksiä joku tapa, jolla mä palkkaa koiraa kesken liikkeen. Myöhemmin sitten funtsailin ja havaitsin, että kyllähän mä sitäkin teen. En vain silloin kun menen koiran vieren vaan silloin kun olen kauempana, äänikehusta huolimatta nuo jatkaa liikettä. Todennäköisesti myös äänensävy on erilainen "välikehussa" ja mahdollisesti myös sanakin.

Pirren kanssa jatkettiin seuraamisia hitaassa tempossa. Sille toimii sitten näin päin. Havaitsin, että kulmissa (ainakin vasemmalle) auttaa tosi paljon tuon rauhallisen tai ihan hitaan kävelyn lisäksi pään kääntäminen. Ei tullut yhtään törmäystä eikä Pirre joutunut hypähtämään kertaakaan. Tehtiin paljon temponvaihteluja, sopi meille eli seuraaminen oli aktiivista ja mun mielestä hyvässä paikassakin. Mutta miten saada sama sitten "normikävelyyn"? Hyppy meni Pirrenkin kanssa hyvin, lähti ekalla jne. Sen paikka esteen takana on parantunut ihan selvästi Pian treenivinkin ansiosta ihan parilla kerralla. Edelleen on parannettavaa ja Helinä suositteli namittamaan Pirren niin että tarjoan namia esteen päällä keskellä ennen kuin siirryn sinne koiran viereen. Voi olla hyvä ajatus, mutta luulisin että siitä on eniten hyötyä sen steppaamisen hillitsemisessä. Kun on seinä edessä nääs. Helinä neuvoi myös menemään Pirren luo oikein tositosi hitaasti ja kun kokeiltiin niin silloin ei stepannut. Saisiko sen tuota kautta oivaltamaan että steppailu ei kuulu asiaan?

Yleistä pohdintaa; kannattaisikohan mun ensin tehdä Pirren kanssa nuo ohjatut harjoitteet? Jos sillä tavalla pystyisin itse keskittymään Nessuun paremmin? Voisin kuvitella, että olisin Pirren jäljiltä itse aktiivisemmassa mielentilassa ja toisaalta olisin itse harjoitellut treenikerran tehtäviä ensin Pirren kanssa. Vai pitäisikö treenata Nessun kanssa enempi kotona ja tutuissa porukoissa kuten tähänkin asti? En haluaisi tehdä tokosta tunteen tasolla mälsää kummallekaan. Eikä tauollekaan pitäisi just nyt olla tarvetta kun sitä tuli kuukausi jo pidettyä. Ainakin pitää ruveta taas tekemään enemmän kotona, se on selvä.