Hieno reissu takana! Nessu ainoana koirana mukana. Koe meni päin persettä mutta 9,5 luoksetulosta pitää fiilistä yllä. Koulutuksista tuli erittäin tarpeellisia ohjeita; PERUSTYÖPERUSTYÖPERUSTYÖ. Nessun kanssa otetaan nyt suoran perusasennon lisäksi kontaktissa istumista (tod.näk. aluksi peilin edessä) ja liikkeestä maahanmenoa uudestaan pysähtymisen kautta. Molempiin tarvitsen avustajan joka kertoo milloin palkata ja milloin huomauttaa. Tiinaaaa....?

Koottuja selityksiä ja yksityiskohtia leiristä. Oltiin Tiinan ja Markon kanssa perillä vasta kymmenen jälkeen illalla. Pikapissatus ja majoittumaan aittaan jossa oltiin Monan (ja Wandan ja Heddan ja Anteron) kanssa samassa huoneessa. Nessu oli aika ihmeissään. En hennonut jättää sitä koko yöksi häkkiin (kun autossa jo häkkeili) kun se ei mahdu siellä kunnolla oikoiseksi. Virittelin kompostikehikon mutta ei se siellä pysynyt... Monan koirat oli häkeissä joten sain pitää Nessun vapaana huoneessa ja se oli meille/mulle tosi ihana juttu. Nessu nukkuikin sitten sängyssä mun vieressä. Tai no nukkui ja nukkui, Monan kanssa höpötellessä meni aika tovi ja naapurihuoneen aamuvirkku varmisteli sitten toisesta suunnasta :P. Aamulla jätin Nessun häkkiin kun menin talolle suihkuun ja aamupalalla. Reppana oli saanut siellä aikamoisen paniikin, haukkui ja tuhosi residenssiään. Kun tulin takaisin niin häkin pohjakaukalo oli rikottu, häkin päällinen ties missä ja Nessu läähätti semmoista paniikkiläähyä. Noh, fiilis ehti tasautua pari tuntia ennen koetta mutta kyllä tuo koira oli aika kuutamolla ja vähintäänkin väsynyt koko päivän. Nessu oli häkissä kentän laidalla ennen koetta. En arvannut jättää sitä enää yksin häkkeilemään ettei saa uutta hepulia.

Kokeessa paikallaolon maahanmenoon piti antaa kaksi käskyä. Vähän ihmetytti mutta kontaktin saaminen/pitäminen oli vähän kiven alla muutenkin. Itse paikallaolo oli sitä parempaa Nessua, ei hyörinyt ja häärinyt ja haistellut. Käänteli kyllä päätä ja tarkkaili ympäristöä mutta ei varsinaisesti alkanut puuhata omiaan. Nousi hyvin ekalla käskyllä ylös (kouluttajien muistiinpanoissa oli merkintä että katsoin koiraan kun annoin käskyn).

Seuraamiset ei olleet ihan niin pelottavia kuin aikaisemmilla koekerroilla. Nyt en pelännyt Nessun ottavan hatkoja joskin tiesin kyllä ettei ne perusasennot tule menemään ihan putkeenkaan. Aurinko paistoi sillai sopivasti että varjosta näin että kyllä se Neppu sieltä tulee :). Seuraamisista 8,5 mikä oli mun mielestä meille oikein hyvä saalis tältä tuomarilta (Marko Puranen).

Liikkeestä maahanmeno meni täysin pipariksi. Käskystä ei tapahtunut yhtään mitään, Nessu vain hidasti... En oikein edes ajatellut ettei se Nessu menisi maahan kun se homma pelitti ihan ok kehän ulkopuolella. Niinpä en tullut kurkkineeksi enkä antanut toista käskyä. Kaunis soikea nolla.

Luoksetulo oli hyvä! Nessuksi ihan reipas laukka ja perusasento oli lähellä mua. Puoli pistettä meni kun se peruasento oli vino mutta mä olen tyytyväinen koska se perusasento on ollut niin paljon kamalampi viime aikoina. Alkuviikon peilinedusharjoitukset taisi auttaa ainakin yhden liikkeen kohdalla :).

Liikkeestä seisomisesta tuli kans kaunokainen nolla. Silminnäkijähavaintojen mukaan Nessu pysähtyi käskystä mutta hiippaili sitten perään.

Hyppy meni sekin nollaksi. Nessu oli esteelle tultaessa valmis hyppäämään mutta kun otin perusasentoon niin enää ei sit sujunutkaan. Kaksi käskyä ennen kuin meni yli ja olin hidas seisomiskäskyn kanssa jolloin Nessu ehti ohi esteestä.

Kokonaisvaikutelma kaikesta huolimatta kuitenkin kasi. Luulen, että maahanmeno ja seisominen menivät nolliksi kahdesta syystä: Nessu oli epävarma ja mä en kääntynyt katsomaan mitä tapahtui (eli en tavallaan antanut tuplakäskyä). Tuo mun kääntymättömyys taisi varsinaisesti pilata sen seisomisen. Hansu oli tosi oikeassa suositellassaan sellaista treeniä etten käänny ollenkaan!

Ekaan koulutukseen saimme itse valita liikkeen jota aletaan työstää tarkemmin. Valitsin liikkeestä maahanmenon kun siinä ei ollut edes sen vertaa yritystä kuin seisomisessa. Kouluttajat olivat ihanan loogisia ja tarkistivat ensin osaako Nessu mennä maahan ollenkaan. Heh, onneksi se osasi ;), olisi ollut kovin noloa jos ei olisi osannut. Neuvoksi tuli, että takaisinpäin koulutuksessa eli ensin pysähdyksen kautta maahan jne. Olisi pitänyt itsekin älytä!

Seuraavan päivän ongelmaliikkeeksi otin seuraamisen. Mielestäni sain selville mikä on ongelma ja miten jatkan joten ajattelin ottaa kouluttajista kaiken irti ja saada yhtä hyvät vinkit toisenkin liikkeen ongelmien ratkomiseen ;). Annen diagnoosi oli kontaktiongelma ja läksyksi kontaktin pitoa perusasennossa, sitten häirittynä jne. Erinomaista...ehdottamasti tulee kuulumaan meidän ohjelmistoon!

Loppuohjelmanumerona oli jonkin ylempien luokkien liikkeen opetuksen aloittaminen. Nessu sai olla demokoira luoksetulon pysäytyksessä ja siihen neuvottiin pallonheitto. Tiina lainasi sukkapallon ja kyllä se tuntui Nessulla toimivan. Kaksi lelunheittoa (Nessu muuten toi lelun mulle melkein perille asti!) ja sitten se tavallinen luoksetulo olikin jo varovaista ravia... Aika hyvä osoitus siitä kuinka tuon liikkeen opettelussa pitää tasapainoilla ennakoinnin ja vauhdin välillä!

Nessu oli muuten leirin aikana ihan intona leikkimiseen. Kokeen jälkeen se selvästi odotti pottipalkkaa mutta kouluttajien luokse mennessä se lämpeni nimenomaan lelulle. Leireilyn ja häkkeilyn johdosta siitä oli varmaan mukava saada käyttää kroppaansa mutta luulen että siinä on muutakin taikaa. Opettelen lisää lelun käyttöä! Muutoin tämmöinen reissu osoitti sangen selkeästi sen että Nessu on huono matkustaja. Sama juttu silloin alkuvuodesta Tallinnan näyttelyssä, mulla oli silloin kuten tälläkin kerralla käsissä varovainen nyypäle. Tokoleirin osalta kuitenkin tuntui että voin saada Nessua opetettua tällaiseen kun vain pääsen sen kanssa tarpeeksi ulkoilemaan ja leikkimään treeneissä. Nytkin tuntui että Nessun jännitys laukesi edes vähän kun käytiin kahdestaan lyhyellä lenkillä ja Nessu sai olla vapaana metsässä.

Kuopion palvelus- ja seurakoiraharrastajien Haukkumaja on muuten kerrassaan mainio paikka! Mä otan talkkarin pestin koska vain!