Dodiin, olen saanut aikaiseksi kahdet pienet sisätokotreenit. Pirre on hömpötellyt mukana, mutta ei mitään tähdellistä, joten keskityn kirjoituksessa enempi Nessun ja Tärpän touhuihin. Sen verran täytyy kuitenkin mainita, että Pirre on vaikuttanut tällä viikolla kivuliaammalta. Olin pitänyt pientä taukoa Back On Trackin käyttämisessä, mutta aloin taas laittaa sen Pirrelle yöksi. Ihan kuin eri koira, vaikka hyppääminen on edelleen vaikeaa.

Nessu on ollut tosi innoissaan tokottelusta . Olen jatkanut sitä noudon työstämistä siten, että Nessu on pitänyt istuessaan kapulaa suussa ja minä olen ottanut sen siltä pois ja palkannut. Jos kapula tippuu ennen kuin se on mun kädessä, odotan, että Nessu nostaa sen ylös. Olen ottanut kapulaa pois useammasta suunnasta ja pääsinpä asiassa jo niinkin pitkälle, että hommaa tehtiin yksi setti Nessu perusasennossa. Nouto tuntuisi siis edistyvän!

Lisäksi Nessu on tehnyt puunkaatotelineen kiertämistä ja kaukojen asennonvaihtoja sellaisessa kolossa, ettei se pääse seilaamaan sivusuunnassa. Pialle kiitos vinkistä! Ehkä tämänkin tunnelin päässä on valo. Mielellään toki jokin muu kuin junan etulyhty...

Viimeisimmässä treenissä tein sellaisen havainnon, että tuo näyttelypuudeli seisoo aika kivasti paikoillaan, kun nostan kättä. Kokeilin sitä sitten enempikin testimielessä... Eli käsi vähän sivussa ylös, nami peukalon alla kämmentä vasten eli näytän Nessulle kädellä "nelosta". Kyllä se pysähtyy seisomaan! Tätä on nyt sitten siis tehty vaan eteisessä niin, että mä hissuksiin käveleskelen sinne tänne ja Nessu kärkkyy mun perässä nameja. Välillä sitten näytän "nelosen" ja heitän namin. EHKÄ tästä saa jotain rakennettua, sen verran hyvin tuo on käteen reagoinut.

Tärppä on tehnyt paikallaolon alkeita, istuen ja maaten. Kivasti tuo pysyy näin kotioloissa ilman ylimääräisiä houkuttimia. En oikein tiedä, onko mulla käsissä ihan oikea fyysinen ongelma, vai onko tuo vain erilainen, mutta joskus tuntuu, että Tärpän on ihan oikeasti vaikea istua/maata ns. paraatiasennossa. Sen takajalat leviää ja luistaa aina. Tätä vähän mietiskelin ja ajattelin kokeilla Tärpän kanssa kaukomaista asennonvaihtotekniikkaa. Sujui oikein kivasti, Tärppä on olemassa jotenkin keskittyneempi kuin Nessu eikä ala heti seilata. Ja ihan kuin se olisi vähän paremmin kiinnittänyt huomiota siihen, mitä se tekee takaosallaan. Tuli semmoinen olo, että Tärppä olisi yrittänyt "koota" itseään. En tehnyt mitenkään paljoa tuota, ihan siltä varalta että tuo on Tärpälle oikeasti fyysisesti haastavaa.

Tärppä on saanut myös koskettaa noutokapulaa kuonolla ja tehdä puunkantotelineen kiertämistä. Joitain perusasentojakin otettiin niin, että tein 90 asteen käännöksiä oikealle.

Ja hei, täällä on tänään ollut VALOKUVAUSSÄÄ! Iso aalto!