Viimeistelytreeni Nessun kanssa meni ihan penkin alle. Oltiin Järvenpäässä, todella kovan häiriön paikassa. Tarkoitus oli ottaa vain paikallaolo. Koirat jätettiin maahan kohtaan, jossa sivulla oli kahden kävelytien liittymäkohta kenttään, edessä pyöräteline, pyörätie ja jäätelökioski. Kioski oli piilona. Nessun pää pyöri kuin väkkärä, sain Nessun maahan vasta ties kuinka monennella käskyllä. Lähtiessä piiloon Heidi antoi ohjeita, mitä tehdä Roopelle, jos se nousee. Tyhmänä tein saman mainiten Nessun nimen...ja sieltähän se hiippaili mun luokse. Sitten kun päästiin piiloon asti, Nessu oli mennyt Jennin luokse kuulemma ihan vain morjestamaan kivaa ihmistä. Nessun kohdalla en ihan osta tuota näkemystä; ennemminkin se hiippaili sinne alistuvasti häntää heilutellen hakemaan turvaa ainoalta tutulta näköpiirissä. Sitä väkeä kulki ympärillä koko ajan. Ja ihmiset pysähtyivät katsomaan, mitä puuhattiin. Tärkeää ja hyvää häiriötä, mutta liikaa Nessun kaltaiselle koiralle. Kotiin mennessä "oikaisin" Maunulan kautta ja kävin tekemässä siellä yksinäni paikallaolon ja noudon. Paikallaoloa piti tietysti itse tarkkailla kontin takaa kurkkimalla, avustaja olisi näissä paikallaan. Mut hienosti pysyi ja se noutokin meni loistavasti, joten vaihdoin kapulan pottipalkkaan. Hyvä Neppu!

1247471895_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lissu noutaa

Siellä kisoissa sitten... Itse flunssassa ja pitkä odotteluaika varakoirakolla. Ympäristöhäiriö oli Nessulle tosi vaikea; avon liikkeet oli kolmessa kehässä ja ihmisten kulkureitti kulki paikallamakaavien koirien ja piilon välistä. Paljon trafiikkia, sillä alo-, avo- ja voi-kehät oli samassa sumpussa, evl-koirakot pääsivät kyllä tässä suhteessa helpommalla. Näytin Nessulle aamupäivän aikana paikat ja ulkoiluttelin sitä, muuten annoin olla häkissä. Ennen omaa paikallaolovuoroa oli suhteellisen sopiva odotteluaika ja Nessu oli ihan hyvällä mielellä. Ei mennyt ekalla maahan kun taas se pää pyöri niin paljon (pitää vissiin yrittää saada katsekontakti kunnolla käskynalaiseksi toiminnaksi, kotona tuon suhteen ei ole ongelmia). Annoin toisen käskyn tosi selkeästi ja muut koirakot olivat jo saaneet koiransa maahan eli ainakin käsky erottui. Yllättäen olin piilossaollessa suhteellisen rento! Ja siellähän se oli pysynyt (taisi olla Nessun kannalta turvallisempaa vain pysyä paikoillaan...) ja nousi ekalla ylös. Saatiin kymppi... Nouto olikin sitten nolla. En ole huomannut harjoitella noutoa tuomarihäiriön kanssa ja eihän se Nessu meinannut voida mennä yksinään tuomarin edestä. Tyhmää minulta, mutta ei mahda mitään. Lähti kyllä hakemaan kapulaa kolmannella, käsiavusteisella käskyllä ja kehuin kun otti kapulan, mutta palautuksessa jäi seisomaan takaviistoon.

1247471854_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

On me grillattukin, nam!

Seuraavaa kehää jouduttiin sitten odottamaan. Lounastaukojen synkkaus ei ollut mennyt ihan putkeen. En kuitenkaan arvannut lähteä kehän luota viemään Nessua takaisin häkkiin, olisi kyllä pitänyt vähintäänkin raahata sitä häkkiä mukana. Nessun vire laski ja laski ja laski. Sain sen vähän heräämään kehää varten, mutta tuomaritädillä olikin sadeviitta. En edes ajatellut, että se voisi olla ongelma. Mutta Nessu ei arvannut jäädä minun ja tuomarimörön väliin seuraamisessa, vaan heti liikkeelle lähtiessä kipitti jonnekin mun oikealle puolelle... Tuomari otti sadeviitan pois, mutta Nessu ei ihan palautunut ja annoin tosi isot avut liikkeestä maahanmenoon eikä se noussut sieltä enää ylöskään, joten nolla. Hyppäämään ei kans voinut lähteä sallitun käskymäärän puitteissa, se pää taas pyöri ja pyöri kun piti tarkistaa mistä tulee lohikäärmeitä...

Kolmanteen kehään piti kans odotella, mutta vähemmän kuin kakkoskehään. Sain Nessun mielen vähän paranemaan ja olin jo aavistuksen toiveikas, että tilanne vähän kehittyy. Meitä edeltävä koirakko oli tekemässä viimeistä liikettä ja jostain kuului oikein kunnon pamaus. Noh, arvata saattaa, että meidän ei tosiaan kannattanut jatkaa. En saanut Nessua perusasentoon edes ruualla houkuttelemalla kehän ulkopuolella ja Jenni sanoi, että Nessu tärisi. Keskeytettiin.

1247471968_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tämä kuva on kesäkuulta, MH-kuvauksesta. Tuon kanssa Tärpän olisi pitänyt leikkiä. Kun havaitsi sen ihmiseksi, lakkasi tyystin kiinnostamasta.

Että ei mennyt meiltä ihan putkeen. Noh, joukkueen takia toki harmittaa, mutta noin muuten ei oikeastaan. Täytyy katsoa, miten tuota Nessua tuosta nyt palautellaan. Toistaiseksi se ei ole saanut kotona tokottaa vaan Pirre ja Tärppä on hoitaneet sen puolen. Että josko sille tulisi oikein hinku päästä tekemään. Sitä tekemisenhalua ja iloa kyllä riittää kotona, mutta tuo ympäristöharjoittelu pitää nyt ottaa ihan tosissaan ohjelmaan tai sitten voipi kokeissa käynnin jättää kokonaan.

Kaikesta huolimatta oli kiva päivä, vaikka buranan voimalla sitä mentiinkin. Päivän ehdoton kruunaus oli Jennin ja Piitun pääsy sm-finaaliin sijoitukselta 5. Aivan superloistava juttu! Flunssan takia en yksinkertaisesti jaksanut lähteä katsomaan finaalia, mutta sielläkin oli särmäkoirakko ottanut pisteitä joka liikkeestä ja sijoittuivat rankan viikonlopun päätteeksi sijalle 15. Huisin paljon onnea! Siiiiissssstiiii!

1247727586_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tiistaina käytiin katsomassa tämmöisiä. On ne veikeitä!

Agiliitelyt on nyt ollee vähissä, peruin maanantain treenit flunssan takia. Ja eipä niitä kotitokojakaan ole paljoa ollut, lähinnä on naksuteltu Tärpälle perusasentoa ja siinä alkaakin olla jo tosi hyvä onnistumisprosentti. Siis että se istuu eikä seiso. Pitäisi varmaan ruveta tarkentamaan kriteeriä suoruuden ja paikan suhteen. Kertaalleen tehtiin seuraamista lelupalkalla ja tulikin muuten hyviä seuraamisia! Lisäksi harjoiteltiin seisomista.