Maanantaina oli jälleen Annin treenit Maunulassa. Hauska harjoitus, jossa koira sai irrota, mutta kyllä siellä niitä ohjausjäyniäkin oli. Heti alussa oli 180 asteen (?) ohjaus ja Anni sai varmistaa Tärpän pysymisen lähdössä. Ekalla yrityksellä taisi kaikki koirat mennä takaakierrettävän hypyn sijaan tyrkyllä olevaan putkeen, mutta kaikki petrasi toistolla. Radan takaosassa oli kepit 90 (?) asteen kulmassa ja Tärppä pääsi vähän irtoamaan ja pinkaisi pellon puolelle haistelemaan...uusinnalla tehtiin onnistuneet kepit, johon tuli aavistus vauhtiakin. Loppusuora menikin sitten ihan mallikkasti, Tärppä on yllättänyt minut positiivisesti renkaan osaamisellaan. Se sujuu hyvin vaikka linja ei ihan suora olisikaan.

Kotona on puuhasteltu enempi tokoa. Tärppä on harjoitellut lähtöjättöä, sen verran piti laittaa hyppyjä pihalle, että Tärpällä olisi hinku kuitenkin päästä liikkeelle. Kotiharjoitukset on sujuneet hyvin. Olen nyt tyystin luopunut siitä, että Tärpän pitäisi istua tai maata lähdössä. Asennon ottaminen menee enempi kinasteluksi (kun jostain syystä Tärppä on huono ottamaan asentoja) ja kummankin fiilis laskee. Niinpä jätän sen nyt seisomaan odota-käskyn alle. Kotona toimii. Lisäksi on tehty pieniä paikallaoloharjoituksia ja se sivulla maahanmeno on kamala. Seuraaminen on kiva, pysähdyksiä on tehty jonkin verran ja siinä käytän pientä käsiapua. Liikkeestä maahanmenoa ja seisomista on otettu myös. Tällä viikolla kokeilin ekaa kertaa hyppyä ja Tärppä tuntuis tykkäävän :P.

Nessu on tehnyt seuraamista ja seuraamisen pysähdyksiä. Seuraamiseen on tullut kivaa meininkiä takaisin, mutta ne pysähdykset on kyllä murheenkryyni. Istuminen ei ole 100%:sta ja istuessaan on yleensä todella vino paitsi jos pysähdyn yhden askeleen jälkeen. Paikallaolot on sujuneet kotona hyvin, mutta nehän onkin meillä huomattavasti vaikeammat muualla. Paikallaoloihin olen ottanut mukaan remminirrotukset, vielä pitäisi muistaa tehdä niitä koeviiveitäkin. Ja kontaktinpito perusasennossa olisi kans ehdoton juttu treenata, mutta siinä tarvitsen avustajaa.

Lisäksi olen yrittänyt keskittynä Nessun kanssa muutenkin niihin liikkeisiin, mitkä on eniten vaiheessa, luoksetulon pysäytystä lukuunottamatta. Nessun luoksetulot on olleet niin hitaita viime aikoina, etten ole tarkoituksella sitä juuri pysäytellyt, vaikka toki ei olla tehty niitä luoksetuloliikkeessä. Olen siis ottanut vauhtiluoksetuloja ja vauhtia on tullut lisää, kun olen harjoitellut ylipitkällä matkalla, peruuttanut itse tai käyttänyt lelutäkyä. Jättöliikkeet on levinneet ihan täysin, jos mitään alkua niihin nyt ylipäätään olikaan. Maahanmenot vaatii isoa apua ja seisomisessa on alkanut valua enemmän kuin aiemmin. Yritin palkkailla nopeita maahanmenoja, ilman, että teen liikkeenomaisesti ja vähän se auttoikin, mutta käytän ihan liikaa vartaloapua kun käännyn katsomaan, että mentiinkö sitä maahan/pysähtyikö vai ei. Hyppykin on takaisin harjoitteluohjelmassa, joskin tosi matalana. Lähtee innokkaasti hyppyyn ja saan istumaan, mutta ihan siihen esteen eteen tai pyrkii ohi esteestä. Eli vanhat tutut keskeneräisyydet tässäkin. Treeniä treeniä!

Osallistuin Tärpän kanssa torstaina HSKH:n teho cupin viimeiseen osakilpailuun kisaavien luokassa. Halusin päästä testaamaan keppi- ja keinuosaamista tai sen puutetta vierailla esteillä radan osana ja kisatilanteessa. Testattua tuli, ei toimi! Eli ei siis osata noita vielä kovinkaan kaksisesti. Pelkäsin etukäteen, että rata on meille liian vaikea kun epävirallisten kisojen kisaavien rata on usein 2-luokan tasoa. Matti Levanto oli rakentanut mielestäni kivan radan, kepeillemeno oli hankala, mutta muuten radassa ei ollut jippoja tai kummallisuuksia. Tässä tulkinta radasta:

Ennen starttia tein Tärpän kanssa lähtöjättöharjoituksia. Pientä lipsumista, mutta ei niin paljoa, ettenkö olis arvannut jättää sitä lähtöön kisaradalla. Otin koiran mukaan 1- ja 2-esteiden välistä, käänsin valssilla putkeen. Tuli iso kaarros, olisi pitänyt alkaa kääntää koiraa/valssata aikaisemmin. Nelosaita niin, että koira on oikealla ja käskytin kiertämään. Arvoin pitkään, teenkö valssin nelosen suoritussuunnan puolella, mutta kokeneempien avulla (terveisiä :P!) päädyin tuohon ratkaisuun. Takaleikkua A-esteellä. Keinun Tärppä teki toooooosiiiiiiii hitaasti, mutta tuli suht luottavaisesti alas kun oli saanut keinun laskeutumaan. Keinun jälkeinen hyppy ok, mutta sen jälkeen en ottanut koiraa tarpeeksi haltuun kun oletin, että tokihan se suorittaa suoraan edessä olevan putken. Noh, suoritti ensin A-esteen eli hylky tuli! Keppien numerolappu oli muutaman metrin päässä keppien takana. En ottanut Tärppää taaskaan riittävästi haltuun enkä ilmeisesti myöskään koukannut tarpeeksi, että lähestymiskulma olisi ollut parempi, joten Tärppä pinkaisi ykkösvälistä katsomaan numerokylttiä. Sen jälkeen pujotteli kepit hitaasti, fiilis olisi voinut olla parempi. Putki meni toki railakkaasti, mutta puomin ylösmeno oli kamala. Tärppä luuli keinuksi ja kiipesi "kynsillään". Sitten kun tasainen osa alkoi, vauhti ja meininki parani ja loppu oli mielestäni kiva ja sujuva. Varmaan 14-15 välissä oli liian suuri kaarros, mutta ei mitään hälyyttävää kuitenkaan.

Opettavainen reissu jälleen! Estetreeniä tarvitaan vielä paljon ja minun pitää oppia tunnistamaan radan "vaaran paikkoja" paremmin. Olen ilmoittanut Tärpän jo etukäteen Koivukylän epiksiin tälle päivälle kisaavien sarjaan ja olis kyllä kannattanut sittenkin mennä sinne mölleihin, ei kannata lisätä epävarmuutta keinulla, puomilla ja kepeillä ehdoin tahdoin. Mutta mennään nyt, kun on kerran ilmoittauduttu, kadutaan sit jälkikäteen...