Kerrotaan ensin treenailuista. Yhdet ATD:n treenit jäi väliin työhommeleiden vuoksi, mutta sitten viime kirjoituksen ollaan oltu kahdesti Sporttikoirahallilla ja toissapäivänä ATD:n treeneissä. Ja tänään siellä epiksissä.

Sporttikoirahallin treeneissä on ollut Sarin tuomia harjoituksia ja estetreeniä. Treenit on menneet ihan ok, mutta kolmestaan meillä on niin paljon treeniaikaa, että itse kukin ehtii vähän väsymään. Viimeksi en raaskinut jättää Pirreä ja Nessua kotiin kahdestaan työpäivän jälkeen ja otin ne mukaan. Saivat  hieman tokotella ja tuntuivat viihtyvän :). Kokeilin Nessun pysäytykseen Vihtorin Pia-emännän vinkkiä sanoa koiralle odota, eikä erillistä omaa pysäytyskäskyä. Kyllähän se pysähtyi! Kapulan hakukin onnistui hyvin, vaikka oltiin vieraassa paikassa. Siinä vaiheessa ei tosin ollut vieraita ihmisiä häiriönä. Pirre oli innokas ja ihana, niin kuin aina. Turhan tarkkoja ei toki oltu...

Viimeksi ATD:n treeneissä oli kolme harjoitusta; yksi esteharjoitus (keinu ja kepit), yksi hauskanpito-vauhtiharjoitus ja sitten ohjattuna harjoituksena radanpätkä. Tärppä oli super alusta loppuun asti! Keinulla ekalla kerralla liukasteli, ja meinasi pudota. Toistoilla oli aina vain parempi, ja tuli pidemmälle alastulolle ja laski keinun itse nopeammin alas. Kepit meni hienosti kummallisesta lähestymiskulmasta huolimatta. Tulokulmatreenissä helpotin ja laitoin kepit vinokepeiksi. Vauhtihauskanpito se sitten vasta sujuikin :). Treenattiin persjättöä ja sehän vain toimi! Tässä vaiheessa ajattelin, että ohjattu harjoitus ei voi enää sujua, vähintäänkin ollaan liian väsyneitä. Mutta kissan viikset, fiilis oli kohdillaan ja koira meni sinne minne sen ohjasi paitsi vähän meinasi pöytä imeä. Kivaa oli!

Kertaalleen ollaan tehty kotitokoa ja kujakeppejä täällä himpessä. Tärpän kanssa tuli hienoja kepakoita ja Nessun kanssa vaihtelevan onnistunutta tokoa. Kaukot on nyt hajonneet, mutta seuraaminen tuntui hyvältä. Pirre on peruutellut.

Sitten ne tämänpäivän epikset. Järjestäjä IHAH ja paikkana Vantaan Hakkilassa muovihalli. Odottelua oli jälleen luvassa, mutta ei sentään ihan niin paljoa kuin taannoisissa Koivukylän epiksissä. Tärpän kanssa mentiin siis taas kisaavien radalle, koska niitä keppejä ja keinua tekee mieli treenata radalla. Lisään ratapiirroksen sitten kun satun surffailemaan pöytäkoneella, tässä läppärissä ei ole flexitrackiä. Radassa oli pari haasteellista kohtaa, mm. takaleikkauksen tarve ahtaassa paikassa ja se ei meiltä sitten sujunutkaan vaan sain Tärpän ohi hyppysiivekkeen ja saatiin vitonen. Lisäksi saatiin yliaikaa vähän yli viisi sekuntia. Tämä aika-asia on metka; eihän me mikään rakettikoirakko olla, mutta mielestäni Tärpällä on ihan siisti perustahti (aika pitkälti riippuvainen mun vauhdista...) ja olen vähän pettynyt, kun ei tällä tahdilla ehdi ykkösluokan aikoihin. Mutta ne radan hyvän fiiliksen kohdat: Tärppä teki kepit virheettömästi ja suht itsenäisesti (vienti koiran vas. puolelta) eikä keinunkaan kanssa ollut mitään häikkää! Ja tämä ei ollut edes vahinko, sillä radan uusinnallakin onnistuttiin noissa! Toki uusinnalla saatiin muuten hylly, taisin olla itse niin väsynyt, että en ohjannut riittävän napakasti. Mutta kivaa oli!