X-rotuinen Lissu aka Nuppu
19.9.1996-6.8.2007
Lissu oli ensimmäinen koirani. Rotua ei osattu aikanaan päättää joten Keltaisen Pörssin kautta päädyimme Tampereen Tesomaan katsomaan pentuetta jonka isä oli leonberginkoira Ruffe ja emä sekarotuinen Niki. Nikin rotutaustaksi oli aikoinaan ilmoitettu partacollie, vanhaenglanninlammaskoira ja karjalankarhukoira. Sekä omistajansa että minä epäilimme tätä taustaa sillä olisi voinut kuvitella että tuolla kombolla väritys olisi valkolaikullista ja turkkikin toisen laatuista tai pidempää. Lissun pentueessa oli 8 pentua (yksi oli syntynyt kuolleena), sukupuolijakaumaa en enää muista mutta kaksi pennuista oli selvästi Lissua leomaisempia, pidempiturkkisia ja vahvempiluustoisia.
Lissu oli mainio koira. Erittäin lempeä, rauhallinen ja kiltti. Herkut maistui mutta ruoka ei niinkään ennen kuin Pirre tuli taloon. Lissun ehdottomia lempipuuhia oli kepin haku ja nuuhkuttelu, kun sen nenä laskeutui maahan niin korvat sulkeutuivat. Lissu oli suhteellisen helppo ensimmäinen koira, nuorempana riistavietti välillä hankaloitti esim. vapaana pitämistä mutta sekin helpottui kun ikää karttui.
Lissun kanssa käytiin Vuosaaren Koirakerhon koulutuksissa jopa niin ahkerasti, että silloiset tokon lokasluokan liikkeet oli hallussa hyppyä lukuunottamatta. Kisavalmiudessa ei toki oltu, mutta näin jälkikäteen ajateltuna siihen ei olisi enää paljoa tarvittu.
Lissu jouduttiin lopettamaan vähän ennen 11. syntymäpäiväänsä. Lissulta oli aiemmin leikattu pahanlaatuisia nisäkasvaimia mutta ne olivat kuitenkin levinneet keuhkoihin. Viimeinen kesä meni vielä kohtuullisesti vaikka nivelrikkokin vaivasi mutta elokuun alussa Lissu sai epilepsiatyyppiset kohtaukset joiden ell epäili johtuvan siitä että kasvaimet painavat aivorunkoa. Kohtaukset oli hurjaa seurattavaa ja niitä tuli 2 neljän päivän välein joten 6.8.2007 kutsuimme ell:n kotiin nukuttamaan Lissun.
Vain yksi voi olla ensimmäinen, ikävä on kova.
