Hyödynnettiin taas edellisen ryhmän rataa Sporttikoirahallilla, kun ei kenelläkään ollut mukanaan suunniteltua harjoitusta. En millään meinannut muistaa radan alun kuvioita ja puomi-putki -ansa on meille vielä vaikea. Itse tanoilin ihan urakalla 270 asteen kulman ohjaamisen kanssa, mutta onneksi Tärppä osaa mua enemmän. Muuten radan kanssa ei ollut isompia ongelmia, vaikka töitä ja opittavaa onkin paljon. Rataharjoituksen lisäksi tein kontakteja, namilautasen kanssa ja takaaleikkauksilla, eritoten keinulla. Pikkukentän puolella tehtiin keppejä ja okseria, sitä ei olekaan harjoiteltu ikuisuuksiin. Laitoin pari hyppyä 35 cm:iin, koira oli varmasti lämmin ja harjoitus oli sen verran lyhyt, että montaa noin isoa loikkaa ei tarvinnut ottaa. Sari toi viimeisimmän joululahjankin hallille. Tiedättekö mitä yhteistä on whippetillä ja cardiganilla? Niille sopii samat vaatteet; Tärppä sai W-Woolin 50 cm whippet-takin, siinä saa reiden isotkin lihakset peitettyä.

Seuraavana päivänä AgiTokolassa. Meitä oli vain kolme treenaajaa, joten ehdimme tehdä vaikka ja mitä. Harjoituksissa oli itsenäisesti keppikulmien harjoittelua 6:lla kepillä, irtoamisen ja vauhdin riemua hypyillä + kääntyminen renkaalle/pussille ja takaleikkaus putkilla. Vauhtiharjoitus meni kivasti, lelulla hetsattiin ja lähdettiin yhtä matkaa. Parin irtoamisen jälkeen sain kuin sainkin Tärpän kääntymään renkaalle/pussille, joskin hallin seinät antoivat hyvin apua ;). Takaleikkausharjoitus oli minun mieleeni, minä kun en esim. uskaltanut tehdä takaleikkausta viime kisoissa keinulle mennessä. Ohjattuna harjoituksena tuosta takaleikkauksen harjoittelusta sai paljon irti, en minä olisi itsekseni huomannut, mihin kohtaan leikkauksen milloinkin tein. Ja Riikka neuvoi hyvän konstin kuivaharjoitteluun, täytyy ehdottomasti testata. Itsenäisessä pujotteluharjoituksessa laitoin kepit aavistuksen kujaksi. Tehtiin aika paljon takaleikkauksia, toki niitä kulmia myös. Tuli taas ahnehdittua ja yritin liian vaikeaa kulmaa "väärältä" puolelta ihan kylmiltään. Koskakohan sitä oppis miettimään harjoitukset edes vähän järkevämmin?

Äsken olkkaritokoa, pitkästä aikaa. Tai enempi taidettiin jumpata ja yllättäen Tärppä oli ketterin ympyränpyörijä tällä kertaa. Yleensä Nessu on siinä pätevin. Tärppä muisteli mieleen paikallaoloa, liikkeestä maahanmenoa ja seuraamista. Nessu yritti muistaa perusasennon ja ei muuten muistanut, istui poikittain mun eteen! Pientä hieromista perusasennon kanssa ja sitten kaukojen kimppuun. Saadaan vissiin aloittaa ihan alusta niiden kanssa, ei sujunut kaksisesti. Jännällä tavalla jo melkein valmis paketti hajosi viime syksynä, mutta kai tämä on näitä normaaleja tokoprosesseja. Opitaan, kehitytään, taannutaan ja sitten oikeasti osataan. Toivotaan niin. Pirre ainoastaan jumppasi, peruuttamista, pujottelua jaloissa, pyörimistä, kuonoa kylkiä kohti ym.