Lauantaina oli Cardi Can ry:n agi- ja tokotehoviikonlopun agilityosuus Riihimäellä. Sinne oli rakennettu uusi halli, hienoa! Agilitykoulutukset mölleistä kisaaviin veti Anu Siira, joka on jo suorastaan Cardi Can -koutsi, olihan tämä jo toinen kerta :D. Tehtiin ratoja, ensin harjoitusversiona ja sitten kellon kanssa. Eka rata kellon kanssa meni ihan plörinäksi...olisikohan sitä jännittänyt kisamaisuutta? Minulta se ei olisi ihme, mutta Tärpältä olisi. Se kurvasi Anun luokse kesken radan! Toinen rata menikin sitten paremmin kellonkin kanssa. Molemmilla radoilla oli yhdet hypyt välistävetona. Kummallakin radalla, vaikka minule näytettiin tehokas ohjaustapa jo ekalla radalla ja se toimi tosi hyvin, tein jonkun ihme sylkkärihässäkän. En taida olla mikään helppo koulutettava... Tärppä oli kyllä mainio, kertakaikkiaan!

Pyynö oli mukana turistina ja Laura hoiti pennunpalluttajan hommat esimerkillisesti, kiitos! Laura ulkoilutti, syötti, leikitti, opetti eteenistumisen...! Ja agilitykontaktit! Vau :D! Pentu myös nukkui autossa takapenkille laitetussa häkissä tyytyväisenä, kun väsy iski. Sunnuntai oltiin leppoisasti kotosalla. Maanantaina sitten mentiin taas tukka putkella. Päivällä kävimme konttorilla ihmettelemässä portaikkoja, hissejä, parkkihallia, pitkiä käytäviä ja kasapäin vieraita ihmisiä tietysti. Eipä Pyynöä tuommoiset asiat huolettanut, se oli kuin kala vedessä kimittävien naisten ympäröimänä ;).

Maanantai-iltana mentiin Pyynön ekoihin treeneihin Jokelaan. Aika päheetä! Jälleen kerran koira loisti, minä en. On tuo oma toko-oppi niin kovin erilaista, kuin mitä huipulla tehdään, Juntoilla on meikäläisessä paljon työtä! Loistavia ohjeita ja ajatuksia tuli kasapäin parin minuutin treenissä! Pyynöstä ei olisi ikinä arvannut, että se on a) 9 vkoa, b) ekoissa treeneissään. Keskittyi tosi hienosti! Tytti näytti minulle perusasennon opetusta ja Samppa auttoi luoksetulossa. Enpä ole juuri vielä leikkinyt Pyynön kanssa, aika hienolta tuntui se miten se tuli leluun -ja pysyi siinä! Toki tämäkin piti minulle ensin vääntää rautalangasta... Mut kaikenkaikkiaan hieno aloitus! Lisäksi kävelyllä ollessa Pyynö otti tuntumaa vesielementtiin, kun plumpsahti sohjoiseen ojaan. Pyynö pelasti itsensä hyppäämällä ojan väärälle puolelle. Kerkesin olla jo vähän tuskainen, että miten saan sen sieltä pois, kun se tuli itse pois samaa reittiä...

Tiistaina otettiin iisisti tai siis käytiin hillumassa Hyvärisillä. Villi ja Pyynö on niin hienot yhdessä. Eikä se Tiinakaan ole lainkaan pöllömpi, vei Pyynön tutustumaan 6 kujakeppiin, hienostihan sekin meni! Alkaa olla jo hyvä setti asioita esiteltynä Pyynölle :). Ja Villi on ihan täydellinen leikkikaveri! Ei voi kuin ihailla kelpien ketteryyttä ja motoriikkaa, se on ihan omaa luokkaansa! Tulee olemaan Pyynöllä kova homma pysytellä Villin perässä aikuisenakin :).