Pyynö-pennun viikkoon on kuulunut autoilua, luvan pyytämisen alkeita, vieraita (kiitos Tiina, Madde ja Villi!), piipahdus agitreeneissä, kyläilyä anopilla ja tutustuminen metroasemaan sekä tietysti paljon leikkiä ja nukkumista. Yksinoloa (tai siis muiden koirien kanssa) on harjoiteltu liian vähän, ja se mitä on harjoiteltu, Pyynö ei ole tainnut tajuta ihmisten puuttumista. Pelkäsin, että alkuviikon autoilu Länsiterminaaliin saisi meidän häkkiharjoittelun tosi huonoon jamaan mutta kissan viikset! Häkki on ollut meillä eteisessä ja Pyynö menee sinne omia aikojaan nukkumaan :). Siellä käyvät nukkumassa muuten Pirre ja Tärppäkin, mutta ei Nessu. Hassua sinänsä, koska Pirre ei ole aiemmin häkeissä viihtynyt ja Nessu taas on.

Autoilu sujui paremmin, kun siirsin häkin takakontista takapenkille. Tiinan 1 v kelpienarttu Villi sai Pyynön "villiksi", sillä 8,5 viikon ikäisessä miehuudessa Pyynö oli kiinnostunut Villin ahterista ja nylkytti sen jalkaa! Voi apua, nytkö se jo alkoi...?!? Anoppilassa käynti sujui kivasti. Metroaseman ympäristössä ja sen läpi kävellessä pidin Pyynöä osan aikaa sylissä, sillä pikku-kyläilijän patterit alkoivat olla jo aika vähissä.

Agitreenivierailu oli aluksi ehkä vähän huolestuttava Pyynön mielestä, koska pihalla vapaana juossut Fresco sai Tärpän tukan pystyyn ja kierrokset kaakkoon. Tärpän melskatessa Pyynö totesi parhaimmaksi mennä istumaan auton alle. Parkkipaikalla liikkuminen ei ollut meistä kenenkään mieleen, järvi! Aluksi halliin mennessä siellä treenaavan malinoisin Dorin ja Miian puuhat oli ehkä vähän jännittäviä. Ihmisiä oli kiva pussailla ja kun oli Tärpän vuoro treenata, tilannetta oli hyvä seurata kentän keskellä Sarin sylissä. Sarin sylissä taidettiin piipata tylsyyttä tai Tärpän perään, mutta maahan laskettaessa olisi voinut tutkailla paikkoja varmaan enemmänkin.

Varsinainen treeni ei mennyt minulta kyllä yhtään putkeen. En vain keskittynyt. Rata oli kyllä tosi kiva ja mielenkiintoinen! Tyrkyllä oli paljon esteiden vääriä suoritussuuntia, mutta oikeaan suuntaan voitiin edetä ilman vauhdin poisottoa, kun vain malttoi ohjata. Noh, minä en malttanut enkä oikein suoriutunut kun en keskittynyt. Mutta Tärppä hoiti oman osuutensa moitteetta, kuten aina! !

Tärppä on ollut Pyynölle mahtava leikkitäti. Se saa kanavoitua Pyynön aamu- ja iltavillejä "olemalla painittavana". Ja on opettanut Pyynölle miten mennään puuvajan alle...